Kaukana ovat ne ajat, jolloin verenpaineen tai sydämen sykkeen mittaamiseen tarvittiin lääkäriä. Tekniikka on kehittynyt ja markkinoille on viime vuosikymmenten aikana tullut paljon laitteita, joita ihmiset voivat käyttää ilman lääkärin valvontaa oman terveydentilansa monitorointiin ja parantamiseen.

Terveyden vaalimisen salaisuus

Omaa hyvinvointia ei kannata ulkoistaa tekniikan varaan, ja aina kannattaa opetella kuuntelemaan omaa kehoa ja sen tuntemuksia. Teknologiset laitteet ovat kuitenkin hyviä apuvälineitä oman kehon toimintojen mittaamiseen. Tällaisia mitattavia parametreja ovat esimerkiksi sydämen syke, unen määrä ja laatu sekä liikunnan määrä ja kuormittavuus. Niin sanottu stressitason mittaus perustuu yleensä sykevaihtelun analysointiin.

Parhaimmillaan terveysteknologian tuotteet, kuten älykellot, kannustavat ihmisiä liikkumaan ja pitämään parempaa huolta kunnostaan ja terveydestään. Omia tuntemuksia kannattaa kuitenkin aina opetella kuuntelemaan herkällä korvalla, sillä älykkäinkään laite ei osaa vielä arvata ihmisen tunteita ja esimerkiksi koetun kivun määrää.

Mihin terveysteknologiaa voi käyttää?

Teknologiaa käytetään laajalti terveyden- ja sairaanhuollon ammattilaisten parissa, mutta laitteiden käyttöön tarvitaan ammattitaitoa ja osaamista. Kotikäyttöön, arkiseen elämään suunnitellut laitteet sen sijaan on suunnattu ammattilaisten sijaan kuluttajille, mikä tarkoittaa myös helppokäyttöisyyttä.

Tyypillisesti tekniikkaa käytetään oman kehon tiettyjen toimintojen, kuten sydämen sykkeen tai verenpaineen monitorointiin. Myös verensokerin mittaus hoituu nykyään aiempaa älykkäämmin eikä henkilön tarvitse enää pistää itseään jokaista mittausta varten. Nämä tiedot tallentuvat älylaitteen ja siihen suunniteltujen sovellusten avulla, ja tuloksia voidaan käyttää edelleen henkilön hyvinvoinnin analysointiin. Älykellot ja -sormukset ovat jo monelle arkipäivää, erityisesti miehet seuraavat aktiivisesti kehonsa toimintaa ympäri vuorokauden. Vaikka unen ajan ja laadun mittaukset eivät olekaan kotioloissa suoritettuina kovin tarkkoina, antavat tulokset osviittaa siitä, mikä levon kokonaismäärä on. Ilman perusteellisempia lääketieteellisiä tutkimuksia unen aikaisia ongelmia on kuitenkin mahdotonta selvittää.

Tyypillisesti ihmiset käyttävät terveysteknologian tuotteita liikuntaharrastuksissa, esimerkiksi juoksulenkillä sykkeen ja kuljetun matkan mittaamiseen. Älykelloon tai muuhun laitteeseen voidaan esimerkiksi asettaa tavoiteltu sykkeen vaihteluväli, mikä puolestaan auttaa sopivan harjoittelutason löytämisessä ja ylläpitämisessä. Kuljetun matkan mittaaminen on jokseenkin tarkkaa, sillä se tapahtuu yleensä GPS-signaalin avulla eikä askelten lukumäärän perusteella.